Tämä on painajainen, josta joka vuosi sanon ettei koskaan enää...
Lapset tykkää, mutta en saa tuosta koskaan kaunista. Syy on se, että muumitalon seinät ovat niiiin pitkät, etten ole keksinyt miten saisin sokerin näppärästi levitettyä. Minulla ei ole yhtään niin laakeaa paistinpannua missä palaset voisi koko pituudeltaan kastaa sulaan sokeriin. Lisäksi seinät elävät paistettaessa joten liimatessa jää rakoja ja jos niitä ei peitä, niin talo romahtaa. Kolmas haaste on tehdä talosta kuusikulmainen ja niin että viimeinenkin palanen menee sopivasti paikoilleen. Mutta mitäpä ei äiti lastensa vuoksi tekisi, joten tässä se taas on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti