Aina ei ihan onnistu...

Aikomuksenani on ollut ommella pieniä pussukoita eri tarkoituksiin. Ompelukone on vain pysynyt kaapin uumenissa... Nettiä selatessani löysin virkatun pussukan ohjeen täältä. Lankakaapissa on lukematon määrä puuvillalankoja joten ei muuta kuin koukku käteen ja virkkaamaan. Vaan eipä mennyt niin kuin Strömsössä ja lopputulos on vähän sinne päin. En kuitenkaan alkanut purkamaankaan vaan harjoituskappale päätyy neidin käyttöön ja hänelle tämä kelpasi, vaikkei täydellinen olekaan.

Omat, ei niin täydelliset siksak-kuviot.

Pohja

Vanha vetskari uusiokäytössä.

Sen verran muokkasin ohjetta, että virkkasin pohjan umpeen. Työ on siis aloitettu tuolta päästä, missä vetoketju on. Pikkuneidin aarteilla täyttyy tämä pussi ja värit ovatkin käyttäjän lempparivärit: Vaaleanpunainen ja kirkas pinkki. 

Messuostoksia

Käsityömessut Oulussa olivat jo viikko sitten, mutta nyt vasta ennätän kuvia messuostoksista esittelemään. Lähtiessä ajattelin, että voi kun osaisin olla ostamatta lisää lankaa... Kotimatkalla onnittelin itseäni, sillä onnistuin tavoitteessani :) Tokihan sieltä kaikkea kivaa tarttui mukaan ja paljon kivaa jäi ostamattakin...

Kaikki ostokset yhes koos. Etualalla tyttärelle fimo-massaa Kirjokkaasta ja karkkikorvikset Elvarilta

Puikkopussukka

Kahvihetkiin

Virkkukoukkusen tuotteita olen ihastellut jo pidemmän aikaa. Alkusyksystä tliasin ensi vuoden taskukalenterin itselle ja nyt pääsin taas hypistelemään ihanuuksia omin käsin. Mukaan tarttui pitkä puikkopussukka ja ihastuttava kahvikuppi töihin. Tulevaisuudessa olisi tarkoituksena ommella itse lisää erikokoisia pussukoita mm. puikkoja varten. Tarvikkeetkin olisi jo valmiina vain aikaa ja inspiraatiota puuttuu...

Minna-kortti

Ajattelin kerrankin hyvissä ajoin opettajien joululahjoja ja mukaan tarttui tällaiset Minna-kortin servetti-tulitikkupakkaukset. Toivottavasti en unohda näitä joulun alla kaappien kätköihin.

Joulukorttitarvikkeita

Kärkkäisen osastolta mukaan tarttui paperiarkkeja joulukortteja varten. Aion käyttää innokasta lapsityövoimaa hyväkseni ja teetättää kortit jälkikasvulla.

Avainnauha Virkkukoukkuselta

Loppuun vielä pienen kissanaisen uusi avainnauha edellisen, rikkoutuneen tilalle. Meidän taloudessa ei "katteja" ole, mutta innokas kissanainen hoitaa kissoja mummulassa.

Tuubihuivi kylmään päivään

Poikkesin tässä yhtenä päivänä lankakupassa hakemassa paksua lankaa käsin neulontaan. Mukaan tarttui kaksi kerää Merino ONE lankaa. Kotona nakkasin langat laatikkoon odottamaan sopivaa hetkeä. Tuo hetki tuli tänään. Vettä ja jopa lunta on tullut taivaan täydeltä, lisäksi kova pohjoistuuli teki ilmasta todella kylmän ja kurjan. Sehän oli selvästi uuden kaulanlämmittimen paikka.

Ilman kuvauskaveria kuva lopputuloksesta on tällainen... Huivi on tehty käsin neulomalla. Tekniikka on joutuisa ja valmista tuli alle tunnissa :)Lopuksi muutama kuva työvaiheista.

Aloitussilmukka ranteessa.

Loin 12 silmukkaa ja neuloin koko ajan oikeaa.

Poikittain napattu kuva tuotoksesta.

Valmis kaistale jonka päät liitin yhteen tuubihuiviksi.

Lisää kettukarkkia

Aiemmin tytär sai kettukarkkilapaset ja nyt on minun vuoro. Lapaset on tehty kesän aikana, puikko silloin, toinen tällöin. Eli koko kesä näissä meni kun oli niin paljon muuta puuhaa... Iltaisin kun sohvalle ehti istahtaa niin enää ei jaksanut käsityötä käsiinsä kaivaa. Mutta valmistuivat kuitenkin ja pääsevät nyt lämmittämään kätösiä työmatkapyöräilyssä ja ihastuttamaan työpaikan lapsia :)

Valmis tunika ja ideointia

Eipä ole tullut kesällä blogia päivitettyä. Ihanat ilmat ja mökinrakennuspuuhat ovat pitäneet poissa käsitöiden ja tietokoneen ääreltä. Lomalla syntyi kasapäin ideoita askarteluun, sisustukseen ja käsitöihin. Jyväskylän asuntomessut antoivat roppakaupalla ideoita ja joutenolo sai aivonystyrät ideoimaan kaikkea kivaa... Ehtisi vain kaikki ideat josku toteuttaa. 

Tässäpä makupaloja asuntomessuilta:

Tällainen matto täytyy joskus vielä toteuttaa

Voiko herkullisempaa asetelmaa ollakaan?

Käytännölliset rappuset ja vieläpä kauniit

Loistavia kelloideoita oli useammassa kohteessa. 

Hauska idea!

Tällaisen kalenterin tekisin heti jos kodissa olisi sopiva seinän pätkä...

Toivelistalla olisi tällainen säilytystikas mökkisaunaan. Toteutus voi olla muutaman vuoden päässä...

Söpöt laatikot. Näitä olisi mukava jostakin saada.

Nyt kun arkea on muutama viikko harjoiteltu niin käsityöt ovat löytäneet tiensä takaisin hyppysiini ja työn alla on parikin tekelettä. Armaalle mihelleni on työn alla villapaita ja pienenpänä, mukana kulkevana käsityönä on tulossa tyttärelle villasukat. 

Loppuun vielä kuva valmiista tunikasta. Tunika valmistui jo alkukesästä, mutta vasta nyt on kuvat napattu. Tämä on mukava päällä ja asettuu kivasti, vaikka onkin vähän väljä.

Arpajaisvoitto

Minähän tein koulun arpajaisiin lapaset... Ja arvatkaas mitä voitin?

En sentään voittanut itse tekemiäni lapasia vaan villasukat! Tyttäreni ystävä epäili, että olisin tehnyt nämäkin, mutta kunnia kuuluu jollekin muulle. No, mutta villasukkiahan ei voi koskaan olla liikaa ja nämäkin pääsivät heti käyttöön. Lmmittävät jalkoja ja miletä.

Tunika vaiheessa

Nyt lupaamiani kuvia tunikasta, jota itselleni teen. 

 

Tunika on ollut tässä vaiheessa jo pari viikkoa. Syynä on se, ettei minulta löytynytkään kotoa sopivaa lankaa kaula-aukkoon ja hihansuihin. Viikon välttelyn jälkeen kävin ostamassa langan ja nyt se kerä on viikon odotellut puikoille pääsyä... Todella nopeaa tämä minun viimeistely... Tänään työ on kuitenkin edennyt ja toiveissa olisi saada loput kudottua vielä tänään (siis neulottua). Sitten tunika odottaakin varmaan ainakin viikon lankojen päättelyä. Hiljaa hyvää tulee, vai miten se meni?

Arpajaispalkinto kuplii

Lasten koulussa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys joka tempauksillaan kerää lapsille retkirahaa. Tällä viikolla järjestetään kevätrieha, jonka arpajaisiin neuloin kuplalapaset. Toivottavasti saaja osaa arvostaa saamaansa palkintoa.

Lankana oli jotakin nallelangan vahvuista kaappien kätköistä ja lankavarasto kutistui näillä 33g. Lapasista tuli aika tiukat meidän 9 ja 10 -vuotiaille, joten sopivat hieman pienemmälle lapselle.

Hyvää äitienpäivää

Minulla on ollut tapana tehdä äidilleni täytekakku äitienpäivälahjaksi, niin tänäkin vuonna.

Valkosuklaa-mustikkakakku

Suklaasydämet ovat valmiina ostettu

Minulle uudenlainen tapa pursottaa

Tänä vuonna tein saman kakun kuin viimevuonna sen saaman suuren suosion takia. Alemmassa välissä täytteenä on valkosuklaamousse ja ylemmässä välissä mustikkamousse. Tämän vuotinen kakku poikkesi viimevuotisesta ulkoisesti. Nyt kakussa on päällys sokerimassasta ja reunat pursotettu kermavaahdolla, jossa on mukana vanilijajauhetta. Aiemmin en ole reunoja pursottanut tuollaisilla "pikkuruusukkeilla". Hyvää oli jälleen kerran.

Äidille kortti

Minuakin muistettiin äitienpäivänä. Sain kauniita kukkasia, sekä kortit molemmilta lapsilta. Tytär oli lisäksi tehnyt taidekerhossa useita lahjoja, joista esille pääsee pari:

Kuparista taivuteltu sormus <3

Poikani on tehnyt ihastuttavan kukkakortin huovasta ja tytär sydänkortin, johon napit on ommeltu paikoilleen. Höyhen-kupari -teos on ihastuttava kirjanmerkki. Huvittavaa tässä on se, että olen varmaan viisi vuotta sitten ostanut kuparista tehdyn koristeen ajatellen, että kokeilisin vastaava itse. En ole kuitenkaan saanut aikaiseksi tekniikkaa kokeiltua ja nyt kymmenenvuotias tyttäreni tuo minulle tuollaisen lajaksi. 

Avainnauha

Hieman hiljaista on ollut tässä blogissa... Käsityöille ei ole viimeaikoina tahtonut löytyä aikaa ja kiinnostuskin on ollut melko vähäistä. Tunikan parissa on vähäinen käsityöaika kulunut ja siitä on luvassa kuvia lähipäivinä. Yksi ikuisuusprojekti tuli kuitenkin tällä viikolla tehtyä, olkaapa hyvä:

 Tällainen avainkaulanauha tuli tekaistua. Ikuisuusprojekti tämä on siksi, että tarvikkeet ovat odottaneet rasiassa syksystä alkaen... Sunnuntaina otin rasian esille ja eihän siinä mennyt kuin hetki niin nauha oli valmis. MUTTA. Ohutta nahkanauhaa oli liian vähän. Nauhasta tuli sen verran lyhyt, että ajattelin sen jäävän käyttämättä jos en asialle tee jotain. Niinpä maanantaina kangaskauppaan nauhaostoksille. Koska kummallakin puolella nauha kulkee kaksinkertaisena niin nauhaa tarvitaan PALJON.

Ostin nauhaa 3.5 metriä ajatuksena, että eipähän kesken lopu. Ja tällä kertaa ei loppunutkaan, vaan nauhaa jäi jäljelle sellaiset nelisenkymmentä senttiä. 

Aloitukseen tein tollaisen vetosolmun ja pari perus solmua ennen kuin aloin nappeja nauhaan pujottamaan. Käyttöön tämä väriläiskä pääsi tänään ja lopputulokseen olen oikein tyytyväinen. Siis hyvä minä!

Palaverisukat

Eipä ole ollut palavereja, joissa sukat olisivat edenneet. Niinpä palaverisukista piti tehdä myös reissusukat, kyläilysukat, väliaikasukat... Ja lopultakin ne ovat valmiit sukat!

Lankana oli Almina 8/4, puikot 2,5 ja resoreissa on mukana kuminauhalankaa. Kooltaan sukat ovat "melkein polvisukat". Jälkikäteen tuunasin hiukan sukkasia:

Silmukoita jäljentäen varsiin syntyi molemmille puolin rastiliput. Kuvat on vähän turhan raakoja työlle, luonnossa musta lanka ei noin selvästi näy valkoisen ja oranssin alta.

Kettukarkkia

Ihastuin taannoin ystäväni tekemiin kettukarkki -lapasiin. Vaikken itse karkeista niin välitäkään, niin värit ovat herkulliset ja kyllähän kettukarkit kuuluvat tällaisen päälle kolmikymppisen lapsuusmuistoihin ja mummulan kyläilyihin... 

Ystäväni raapusti ruutupaperille käyttämänsä kettukuvion ja muutoin sävelsin värit ja raidat itse.

Lapaset valmistuivat pieniin kätösiin ja pääsivät heti käyttöön. Näistä tuli mukavan napakat, joten näillä on hyvä touhuta. Käyttäjällä odottaa kaapissa keltainen kevättakki, jonka pariksi nämä sopivat mainiosti!

Seuraaviin kettulapasiin raitoja tarvii vähän säätää... Varren raidat eivät ole vielä täysin minun mieleiset, mutta kirjoneuleeksi nämä onnistuivat yllättävän hyvin.

Verho ikkunaan

Torstaina tämä jo valmistui, mutta nyt sain aikaiseksi blogata tän. Elikkä valmistui pojan huoneeseen verho. Laps raukka on jo vuoden päivät odotellut verhoa ikkunaan, mutta äiti ei ole saanut aikaiseksi... Mutta nyt hain kankaan ja loistavat ohjeet läheisestä kangaskaupasta ja täytyy kyllä sanoa, että elämäni paras verho tästä tuli! Kiitos hyvien ohjeiden, maltoin tehdä tämän huolella ja jopa harsin kaikki saumat.

Valmis tekele paikoillaan

Koska kankaan leveys ei riittänyt, siihen täytyi tehdä sauma. Onneksi sain kaupasta hyvät ohjeet ja yhden keskellä verhoa olevan sauman sijasta verhon molemmissa reunoissa on saumat. Ja onnistuin vielä tekemään saumat huomaamattomaksi. Epäilen, että keskellä oleva sauma pistäisi selvemmin silmään.

Kurkistus verhon taa...

Ja vielä lopuksi kuva lopputuloksesta.