Arpajaispalkinto kuplii

Lasten koulussa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys joka tempauksillaan kerää lapsille retkirahaa. Tällä viikolla järjestetään kevätrieha, jonka arpajaisiin neuloin kuplalapaset. Toivottavasti saaja osaa arvostaa saamaansa palkintoa.

Lankana oli jotakin nallelangan vahvuista kaappien kätköistä ja lankavarasto kutistui näillä 33g. Lapasista tuli aika tiukat meidän 9 ja 10 -vuotiaille, joten sopivat hieman pienemmälle lapselle.

Hyvää äitienpäivää

Minulla on ollut tapana tehdä äidilleni täytekakku äitienpäivälahjaksi, niin tänäkin vuonna.

Valkosuklaa-mustikkakakku

Suklaasydämet ovat valmiina ostettu

Minulle uudenlainen tapa pursottaa

Tänä vuonna tein saman kakun kuin viimevuonna sen saaman suuren suosion takia. Alemmassa välissä täytteenä on valkosuklaamousse ja ylemmässä välissä mustikkamousse. Tämän vuotinen kakku poikkesi viimevuotisesta ulkoisesti. Nyt kakussa on päällys sokerimassasta ja reunat pursotettu kermavaahdolla, jossa on mukana vanilijajauhetta. Aiemmin en ole reunoja pursottanut tuollaisilla "pikkuruusukkeilla". Hyvää oli jälleen kerran.

Äidille kortti

Minuakin muistettiin äitienpäivänä. Sain kauniita kukkasia, sekä kortit molemmilta lapsilta. Tytär oli lisäksi tehnyt taidekerhossa useita lahjoja, joista esille pääsee pari:

Kuparista taivuteltu sormus <3

Poikani on tehnyt ihastuttavan kukkakortin huovasta ja tytär sydänkortin, johon napit on ommeltu paikoilleen. Höyhen-kupari -teos on ihastuttava kirjanmerkki. Huvittavaa tässä on se, että olen varmaan viisi vuotta sitten ostanut kuparista tehdyn koristeen ajatellen, että kokeilisin vastaava itse. En ole kuitenkaan saanut aikaiseksi tekniikkaa kokeiltua ja nyt kymmenenvuotias tyttäreni tuo minulle tuollaisen lajaksi. 

Avainnauha

Hieman hiljaista on ollut tässä blogissa... Käsityöille ei ole viimeaikoina tahtonut löytyä aikaa ja kiinnostuskin on ollut melko vähäistä. Tunikan parissa on vähäinen käsityöaika kulunut ja siitä on luvassa kuvia lähipäivinä. Yksi ikuisuusprojekti tuli kuitenkin tällä viikolla tehtyä, olkaapa hyvä:

 Tällainen avainkaulanauha tuli tekaistua. Ikuisuusprojekti tämä on siksi, että tarvikkeet ovat odottaneet rasiassa syksystä alkaen... Sunnuntaina otin rasian esille ja eihän siinä mennyt kuin hetki niin nauha oli valmis. MUTTA. Ohutta nahkanauhaa oli liian vähän. Nauhasta tuli sen verran lyhyt, että ajattelin sen jäävän käyttämättä jos en asialle tee jotain. Niinpä maanantaina kangaskauppaan nauhaostoksille. Koska kummallakin puolella nauha kulkee kaksinkertaisena niin nauhaa tarvitaan PALJON.

Ostin nauhaa 3.5 metriä ajatuksena, että eipähän kesken lopu. Ja tällä kertaa ei loppunutkaan, vaan nauhaa jäi jäljelle sellaiset nelisenkymmentä senttiä. 

Aloitukseen tein tollaisen vetosolmun ja pari perus solmua ennen kuin aloin nappeja nauhaan pujottamaan. Käyttöön tämä väriläiskä pääsi tänään ja lopputulokseen olen oikein tyytyväinen. Siis hyvä minä!

Palaverisukat

Eipä ole ollut palavereja, joissa sukat olisivat edenneet. Niinpä palaverisukista piti tehdä myös reissusukat, kyläilysukat, väliaikasukat... Ja lopultakin ne ovat valmiit sukat!

Lankana oli Almina 8/4, puikot 2,5 ja resoreissa on mukana kuminauhalankaa. Kooltaan sukat ovat "melkein polvisukat". Jälkikäteen tuunasin hiukan sukkasia:

Silmukoita jäljentäen varsiin syntyi molemmille puolin rastiliput. Kuvat on vähän turhan raakoja työlle, luonnossa musta lanka ei noin selvästi näy valkoisen ja oranssin alta.

Kettukarkkia

Ihastuin taannoin ystäväni tekemiin kettukarkki -lapasiin. Vaikken itse karkeista niin välitäkään, niin värit ovat herkulliset ja kyllähän kettukarkit kuuluvat tällaisen päälle kolmikymppisen lapsuusmuistoihin ja mummulan kyläilyihin... 

Ystäväni raapusti ruutupaperille käyttämänsä kettukuvion ja muutoin sävelsin värit ja raidat itse.

Lapaset valmistuivat pieniin kätösiin ja pääsivät heti käyttöön. Näistä tuli mukavan napakat, joten näillä on hyvä touhuta. Käyttäjällä odottaa kaapissa keltainen kevättakki, jonka pariksi nämä sopivat mainiosti!

Seuraaviin kettulapasiin raitoja tarvii vähän säätää... Varren raidat eivät ole vielä täysin minun mieleiset, mutta kirjoneuleeksi nämä onnistuivat yllättävän hyvin.

Verho ikkunaan

Torstaina tämä jo valmistui, mutta nyt sain aikaiseksi blogata tän. Elikkä valmistui pojan huoneeseen verho. Laps raukka on jo vuoden päivät odotellut verhoa ikkunaan, mutta äiti ei ole saanut aikaiseksi... Mutta nyt hain kankaan ja loistavat ohjeet läheisestä kangaskaupasta ja täytyy kyllä sanoa, että elämäni paras verho tästä tuli! Kiitos hyvien ohjeiden, maltoin tehdä tämän huolella ja jopa harsin kaikki saumat.

Valmis tekele paikoillaan

Koska kankaan leveys ei riittänyt, siihen täytyi tehdä sauma. Onneksi sain kaupasta hyvät ohjeet ja yhden keskellä verhoa olevan sauman sijasta verhon molemmissa reunoissa on saumat. Ja onnistuin vielä tekemään saumat huomaamattomaksi. Epäilen, että keskellä oleva sauma pistäisi selvemmin silmään.

Kurkistus verhon taa...

Ja vielä lopuksi kuva lopputuloksesta.

Säärystimet

Nämä säärystimet valmistuivat ajat siten, mutta en ole saanut aikaiseksi niitä esitellä. Nämä tuli aiemmin tekemäni tunikan kaveriksi. Lankana seiskaveikka ja malli on Novitan sukkalehdestä.

Näiden valmistuttua koivet on ollut kattoa kohden ja kädet kyynärpäitä myöden ristissä... Eli enpä ole juuri neulonut...

Mitäs sitten?

...Palaverisukkaa on pitänyt tehdä ihan kotioloissa koska neulomiseen sopivia palavereita tai koulutuksia ei ole nyt ollut. Mutta jos tahti on ilta / sukkapuikko niin kovin vauhdilla ei sukka etene vieläkään. Työn alla on myös tunika itselle ja verhot pojan huoneeseen. Verhot tosin tulee ompelemalla, mutta kiirettä en ole pitänyt tämänkään asian kanssa. Kankaan ostin reilu viikko sitten, eilen leikkasin kankaan ja tänään ompelin ensimmäiset saumat. Jos oikein innostun niin käännän vielä tälle iltaa sivusaumat jotta voin huomenna ne ommella. Jos sunnuntaihin mennessä olisi valmista niin olisin tyytyväinen :)